sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Murkun kanssa oleilua

Terveisiä hiekan täyttämästä kämpästä ja koirahärdellistä. Bea viettää murkkuaikaa ja on mieletön hössö. Ihana, raivostuttava, hellyyttävä ja monia muita adjektiivejä riippuen päivänajasta. Käytöstavoissa olisi vähän hiomista, ehkä vähän jäi käytöskoulu liian vähäiselle ennen murkkuaikaa, mutta toisaalta kyllä tässä ehtii vielä yhdessä treenata monia asioita. Joskus nolottaa remmissä tempova Bea, kun tuntuu että silloin ei taluta koiraa vaan yhtä isoa energiapalloa. Kotiinpäin tullessa energiapallo on muuttunut jälleen koiraksi ja malttiakin on himpun enemmän. Pitääkin panostaa opettamaan ja palkkaamaan silloin eikä turhaan vaatia liikoja silloin kun tuloksia tuskin saa.




Ollaan päästy Bean kanssa pitkästä aikaa taas pentuagilityyn. 45:ssä minuutissa ei niin paljoa ehdi, mutta putkeen Bea sujahtaa jo mielellään. Viimeksi aloiteltiin matalalla puomilla kontaktin kosketusta. Kesäkaudella päästään pikkuhiljaa sitten opettelemaan enempi, mutta varovaisesti kroppaa säästäen. 5:n kerran paimennuskorttiakin odottelen napsahtamaan postiluukusta niin päästään lampaitakin ajamaan. Kertaalleen käytiin sitä jo tuossa yli kuukausi sitten kokeilemassa, mukavasti meni, vaikkei Bea ehkä vielä ns. syttynyt lampaisiin tai tajunnut täysin mistä on kyse. Katsellaan mitä siitä tulee ja yritän saada kuvaajan sinne matkaan niin saisi todistusaineistoa tänne blogin puolelle.